Näin hinnoittelet osaamisesi oikein: 4 veloitusperustetta ja niiden hyvät ja huonot puolet

Kun veloitus perustuu toimeksiantoon käytettyyn aikaan, kyse voi olla hinnoittelusta tunnin, päivän (joko puolikkaan tai kokonaisen), viikon tai kuukauden mukaan. 

Jos käytät aikaan perustuvaa veloitusta ja annat asiakkaalle arvion, miten kauan toimeksiannossa menee, muista tämä yksi sana:

“Vähintään”.

Painathan sen mieleen?

Älä siis sano näin:

“Arvioin, että työhön menee 4 tuntia.”

Vaan mieluummin näin: 

“Arvioin, että työhön menee vähintään 4 tuntia.”

Se antaa sinulle vähän pelivaraa, jos työhön uppoaa oikeasti odotettua enemmän aikaa. Näin kerrot myös työn tilaajalle, että arvio ei ole kiveen hakattu, vaan nimenomaan arvio. Silloin tilaajalle ei tule yllätyksenä tai järkytyksenä, jos työhön menee todellisuudessa enemmän aikaa kuin minimissään arvioit.

Pyri silti mahdollisimman realistiseen arvioon heti, josta lopullinen summa ei poikkea hätkähdyttävän paljon. Se antaa ammattimaisen vaikutelman ja kuvan siitä, että tiedät, mitä teet.

Aloittelevan copywriterin kannattaa tutustua Suomen freelance-journalistien palkkiosuosituksiin vuodelle 2024 ja siellä esimerkiksi kustannustoimittajan palkkiosuosituksiin. Niistä voit saada hyvin osviittaa hinnoitteluun:

• tunnin työ 72 euroa
• puoli työpäivää (3,75 tuntia) 270 euroa
• yksi työpäivä (7,5 tuntia) 540 euroa
• yksi työviikko (5 työpäivää) 2 700 euroa
• neljä työviikkoa 10 800 euroa.

Aikamääräinen veloitus riippuu luonnollisesti paljon myös ammattitaidosta ja työkokemuksesta. Alkuvaiheessa uraa copywriterin tuntitaksa on yleensä vähintään 60 eurosta ylöspäin, kun taas kysytty ja kokenut tekstiammattilainen voi veloittaa ajastaan jo 120-200 euroakin per tunti. Se kuulostaa ehkä korkealta, mutta on hyvä muistaa, että ajan myötä taidot kehittyvät ja sinusta tulee nopeampi – tämä on syytä huomioida myös tuntitaksassa. 

Tuntihintaa on hyvä arvioida myös oman uskottavuuden kannalta ja miten positioit itsesi suhteessa kilpailijoihin: jos junior copywriter pyytää toimeksiannosta 4 h x 50 euroa ja senior copywriter samasta työstä 2 h x 100 euroa, voit pohtia, kumpi näyttää asiakkaan silmissä varteenotettavammalta vaihtoehdolta.

Esimerkkejä aikaperusteisesta veloituksesta:

• Laskeutumissivu, vähintään 350 sanaa: 85 € per tunti
• Markkinointiteksti katalogiin: ½ työpäivää à 247,5 € 

Voit veloittaa työstä myös määräperusteisesti eli esimerkiksi sana- tai sivumäärän mukaan. Vaikka esimerkiksi sanamäärää veloitusperiaatteena saatetaan usein parjata, tietyntyyppisissä toimeksiannoissa se voi olla ihan toimiva vaihtoehto. 

Esimerkkejä määräperusteisesta veloituksesta:

• Hakukoneoptimoitu (SEO) blogikirjoitus, vähintään 750 sanaa: 0,50–1,00 € per sana
• Tuotekuvausteksti, noin 2000 sanaa: 175-350 € per sivu

Kiinteä kuukausittainen hinta on etukäteen sovittu veloitus, joka on usein sidottu yhteisesti sovittujen tekstituotosten määrään tai tiettyyn palveluun. Se voi tarkoittaa muun muassa tiettyä määrää toimeksiantoja per viikko tai vaikkapa tiettyä asiantuntijapalvelua asiakkaalle joka kuukausi. 

Otetaan pari esimerkkiä:

Digimarkkinointiyrittäjä voi tuottaa asiakkailleen tietyn määrän julkaisuja eri somekanaviin viikottain ja veloittaa palvelusta kiinteän kuukausihinnan. 

Copywriting-konsultti voi tarjota osaamistaan kiinteään kuukausihintaan ja olla asiakkaan käytettävissä parina päivänä kuukaudessa. Se voi tarkoittaa koulutusta, mainosten suunnittelua, workshopin vetämistä, copy-katselmointeja ja niin edelleen.

Esimerkkejä kiinteästä kuukausiveloituksesta:

• Mini-somepaketti, sisältää 5 Facebook-julkaisua kuukaudessa ja enintään 3 h työtä: 225 €
• Kolme päivää copywriting-asiantuntijapalvelua (6-8h/päivä): 2 000 €

Urakkahinnoittelussa asiakas maksaa yhden könttäsumman per toimeksianto. Silloin asiakkaalle ei ilmoiteta, montako tuntia projektiin menee, vaan kokonaissumma koko urakasta. Siksi onkin tosi tärkeää, että osaat arvioida mahdollisimman tarkasti etukäteen, paljonko aikaa menee työn suorittamiseen, ja toimitat sen sovittuun takarajaan mennessä. 

Hinta-arviota laskiessa urakkapalkka on ehkä helpointa määritellä oman tuntihintasi kautta.

Jos tuntihintasi on 100 euroa ja arvioit, että työhön menee 14 tuntia, eli 14 h x 100, se näyttää potentiaalisen asiakkaan silmissä todennäköisesti hyvin erilaiselta kuin yksi könttäsumma, 1 x 1400. Yksi kertamaksu tekee työn kokonaishinnasta helpomman hahmottaa.

Kun siis laskutat työstäsi urakkapalkan, sinun ei tarvitse ilmoittaa asiakkaalle tuntihintaasi, vaikka olisitkin määritellyt sen itsellesi laskiessasi työlle hintaa. Tavallaan veloitat siis jälleen tuntihinnalla, joka on vain paketoitu asiakkaalle myyvempään muotoon. 

Esimerkkejä urakkapalkasta:

• Tervetuloa-sähköpostisarja, sis. 10 sähköpostia: 1 500 €
• Pitkä myyntisivu tuotelanseeraukseen: 2 500 €

Yhteenveto: Miten vapaan copywriterin kannattaa hinnoitella työnsä?

Oman työn arvon määrittely on yksi haastavimpia asioita yrittäjyydessä. Hinta-arvion tekeminen on usein melkoista taiteilua ja siihen saattaa hurahtaa huomaamattoman paljon aikaa – eikä vaivannäköä aina edes palkita, kun tarjouspyynnön kysyjä ei tartukaan tarjoukseen. Siksi eri skenaarioita ja mahdollisia toimeksiantoja on hyvä miettiä etukäteen omaa hinnastoa laatiessa. 

Mutta mikä sitten on paras hinnoitteluperuste? 

Olen käyttänyt monia eri veloitusperusteita tilanteen mukaan, eikä tyhjentävää vastausta ole.

Kuten ylläolevista plussista ja miinuksista käy ilmi, kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Se, mitä hinnoittelumallia käytät, riippuu tietysti myös omasta työtilanteestasi ja siitä, mitä tavoittelet – ehkä et edes pysty sitoutumaan muihin kuin satunnaisiin pikkukeikkoihin ja veloitat niistä hyvillä mielin vain pienen korvauksen tuntihintana.

Tai ehkäpä toimintaperiaatteesi on, ettet ala yhtään millekään, ellei kyseessä ole mittava, useamman tonnin urakka. 

Jokainen toimeksianto on erilainen ja hinta täytyy arvioida aina erikseen ja huolella; se on yrittäjän elämää. Ja vaikka päällepäin hinnoittelumallit näyttävät asiakkaan silmissä erillisiltä, hinta-arviot ovat usein eri veloitusperusteiden yhdistelmiä. 

Jos esimerkiksi veloitat työstä tuntitaksalla, sinun täytyy luonnollisesti saada tietää, kuinka paljon tekstiä asiakas sinulta odottaa, jolloin hinta-arvio perustuu sekä aikaan että määrään.

Jos taas veloitat toimeksiannosta könttäsumman, sinulla täytyy olla ennakkoon jokin käsitys siitä, paljonko työhön pitää varata aikaa, vaikka asiakkaalle projektiin käytettyjä tunteja ei eritellä.

Ja jos tarjoat asiakkaalle vaikkapa copykritiikkejä kiinteänä  kuukausiveloituksena, jokin raja katselmoitavalle tekstimäärälle pitää asettaa. Ei ole ihan samantekevää, sisältyykö palveluun viisi vai viisikymmentä sivua copyeditoitavaa tekstiä. 

Mutta entä se taloudellisesti kannattavin vaihtoehto?

Vaikka parasta hinnoitteluperustetta onkin vaikea nimetä, taloudellisesti kannattavimman vaihtoehdon löydät tästä artikkelista, jos palaat vähän taaksepäin ja katsot, mitkä vaihtoehdot ovat kauimpana toisistaan rahallisesti.

Kuten näet, tunti- ja sanamäärään perustuvat esimerkkihinnat ovat kaukana siitä, mitä kiinteä kuukausiveloitus ja urakkapalkka voivat olla.

Ota nämä vinkit talteen ja vältät yleisimmät sudenkuopat hinnoittelussa. 

Mitä tahansa hinnoitteluperustetta käytätkin, varaudu aina yllätyksiin ja laske hintoihin pelivaraa. Siksi on ehdottoman suositeltavaa arvioida hinta korkeammaksi kuin summa, jolla pääset nipinnapin omillesi. Se ei ole ahneutta, vaan järkevää liiketoimintaa, josta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. 

Siten varmistat, ettei elämästäsi yrittäjänä tule pelkkää kituuttamista suu säkkiä myöten. Se ei kuitenkaan liene syy, miksi ryhdyit yrittäjäksi? Työn tilaajan lisäksi myös sinulla on täysi oikeus nauttia työsi – ja osaamisesi – hedelmistä. 

Lukuvinkki:

Ambirge, Ash. (2020). Näytä keskaria huijarisyndroomalle ja elä juuri kuten haluat. Suomentaneet Mirka Pohjanrinne & Päivi Vuoriaro. Helsinki: Viisas Elämä.